Ajatuspaja Vision toiminta on jäänyt tauolle vuoden 2026 alusta. Tauotuksen taustalla on maan hallituksen päätös lopettaa poliittisten ajatuspajojen yleisavustukset vuoden 2025 alusta alkaen.
Ajatuspaja Visio on aina ollut vahvasti riippuvainen valtion taloudellisesta tuesta, sillä sen taustalla ei ole vanhoja säätiöitä tai rahakkaita tukijoita. Kilpailu säätiöiden ja rahastojen hankerahoituksesta on entistäkin tiukempaa, eikä ajatuspaja ole toistaiseksi onnistunut saamaan rahoitusta, jolla ylläpitää jatkuvaa toimintaa. Tauotuksen myötä Vihreät on ainoa vakiintunut eduskuntapuolue, jota lähellä olevassa ajatuspajassa ei ole aktiivista toimintaa.
Mitä tauotus tarkoittaa 20 vuotta toimineelle ajatuspajalle?
Ajatuspaja Visio täytti viime vuonna 20 vuotta. Toiminta alkoi valtion rahoittamana think tank -kokeiluna Vihreän Sivistysliiton alaisuudessa. Vuosien aikana ajatuspaja on tehnyt lukuisia selvityksiä, julkaissut kirjoja, verkkolehtiä ja podcastia sekä osallistunut julkiseen keskusteluun ja järjestänyt tapahtumia. Tutkimusaiheina ovat olleet esimerkiksi perustulomallit, hiilineutraali energiajärjestelmä, kotoutuminen, kuntien pormestarimallit sekä ruuhkamaksut.
Vuodesta 2024 Ajatuspaja Vision ylivuotinen kattoteema on ollut reilu siirtymä, johon liittyviä keskeisiä teemoja ovat ekologinen siirtymä, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kohtuutalous ja talousjärjestelmän muutos sekä demokratia. Ajatuspajan historiasta voit lukea lisää esittelysivulta.
Ajatuspaja ei lakkaa olemasta, vaan se voi toteuttaa yksittäisiä projekteja, julkaista kirjoituksia tai podcast-jaksoja ja palkata projektityöntekijöitä hankerahoituksen turvin. Ajatuspajan kaikki julkaisut ja podcast pidetään verkossa saatavilla, ja painettuja kirjoja on mahdollista ostaa sivistysliiton verkkokaupasta. Ajatuspajalla ei ole enää toistaiseksi omaa koordinaattoria, ja ajatuspajan asioita hoitaa sivistysliiton pääsihteeri. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa ajatuspajalle löytyy jälleen perusrahoitus, joka mahdollistaisi jatkuvan toiminnan uudelleenkäynnistämisen jossain muodossa.
Miksi poliittisia ajatuspajoja tarvitaan?
Ajatuspajat tuottavat uusia ideoita ja ratkaisuja vaikeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja tukevat myös niistä käytävää keskustelua. Ajatuspajojen joukossa puolueita lähellä olevilla poliittisilla ajatuspajoilla on oma tehtävänsä, sillä ne tuottavat politiikan tekemiseen suunnattua tietoa mutta avoimesti omasta arvopohjastaan tarkastellen. Poliittiset ajatuspajat sijoittuvat akateemisen tutkimuksen, yhteiskuntafilosofian ja päivänpolitiikan välimaastoon. Voisi sanoa, että poliittisten ajatuspajojen tehtävänä on “translationaalinen politiikka”, jossa tutkimustiedosta ja arvopohjasta jalostetaan konkreettisia politiikkasuosituksia. Erityisesti isommat rakenteelliset kysymykset, kuten reilu siirtymä tai sosiaaliturvauudistus, vaativat perusteellisempaa ajatustyötä kuin mihin kiivastahtinen päivänpolitiikka usein pystyy.
Poliittiset ajatuspajat itsenäisinä toimijoina uskaltavat olla rohkeasti etulinjassa avaamassa keskusteluja. Ajatuspaja Visio on tuottanut selvityksiä liittyen perustuloon, lentoveroon ja ekologiseen verouudistukseen. Nämä ovat kaikki aikanaan olleet teemoja, joita valtio ei ottanut selvitettäväkseen tai joihin muut tahot eivät vielä olleet tarttuneet. Ajatuspajat ovat usein myös puolueita edellä, mistä tuoreena osoituksena on, että moni ajatuspaja julkaisee kirjoituksia kohtuutaloudesta ja reilusta siirtymästä, vaikka niitä lähellä olevat puolueet eivät välttämättä ole vielä ottaneet teemoja omikseen.
Demokratian kannalta on tärkeä huomata, että kaikilla poliittisilla liikkeillä ja niiden taustayhteisöillä ei ole samanlaisia taloudellisia resursseja ylläpitää ajatuspajaa. Lisäksi ajatuspajojen puoluepoliittiset kytkökset voivat vaikeuttaa ulkopuolisen hankerahoituksen saamista. Suomalaisen demokratian etu on julkisin varoin tukea poliittisia ajatuspajoja ja varmistaa, että poliittisella kentällä tapahtuu monipuolista ajatustyötä. Verrattain pienellä tukisummalla voidaan näin edesauttaa politiikan uudistumista. Julkista rahoitusta voi myös perustella sillä, että ajatuspajat tuottavat tietoa, joka tulee avoimesti kaikkien saataville – ei vain “oman” puolueen sisäiseen käyttöön. Julkaisujen avoin saatavuus voisi ollakin ehtona tuen saamiselle. Näin ajatuspajoista on hyötyä laajemmin koko yhteiskunnalle ja tukevat ja kirittävät siis myös muiden liikkeiden ajatustyötä.
Suomalaiset poliittiset ajatuspajat edistävät myös kansainvälistä ja etenkin eurooppalaista yhteistyötä poliittisella kentällä. Useimmilla suomalaisilla poliittisilla ajatuspajoilla on samaa aatesuuntaa edustavia sisarajatuspajoja muissa Euroopan maissa sekä näitä yhdistävät kattojärjestöt. Kansainvälisellä yhteistyöllä, kuten yhteishankkeilla ja keskinäisellä tiedonvaihdolla, uudet ideat ja ratkaisut leviävät ja hyödyttävät kaikkia Euroopassa. Ilman suomalaisia poliittisia ajatuspajoja Suomella olisi heikompi edustus eurooppalaisella vaikuttamiskentällä ja jäisimme paitsi yhteistyön tuomista hyödyistä.
Miten ajatuspajojen rahoitusta tulisi uudistaa?
Ajatuspajojen tuen tulee olla puoluetuesta erillistä, kuten on ollutkin. Muutoin voi käydä kuten kävi puolueiden viestintätuen sulauttamisessa puoluetukeen. Tuolloin osa puolueista lakkautti puoluelehtensä, kun puoluetoiminnassa akuutimpaa rahantarvetta tuppaa löytymään esimerkiksi vaalityöstä ja viestinnästä. Korvamerkitsemistä voidaan perustella myös edellä kuvatulla ajatuspajatyön yleishyödyllisyydellä eli julkaisujen avoimuudella ja yhteiskunnallisen ajattelun uudistamisella.
Periaatteessa saman ajatuspajoille osoitetun tuen voisi antaa kasvattamalla puoluetukea ja korvamerkitsemällä osa siitä ajatuspajalle, kuten puolueiden naisjärjestöille on korvamerkitty osuus puoluetuesta. Tämä olisi kuitenkin ongelmallisempi menettely, sillä ajatuspajojen itsenäisyys voisi kärsiä ja tuki olisi tiukasti sidottu puolueen neljän vuoden välein vaihtelevaan vaalimenestykseen. Poliittiset ajatuspajat ovat puolueista erillisiä yhdistyksiä tai säätiöitä, jolloin niille tuen kanavoiminen puolueiden kautta olisi järjestelynä erikoinen. Naisjärjestöjen tyylinen prosenttiperusteinen korvamerkintä olisi myös huonosti yhteensopiva ajatuspajojen rahoitustarpeiden kanssa.
Poliittisten ajatuspajojen rahoituksen perusteita tulisi myös uudistaa hieman aiemmasta. Jotta ajatuspaja tai mikään muukaan organisaatio voisi toimia, se tarvitsee riittävän perusrahoituksen, jolla pitää palkattuna vähintään yksi toimintaa pyörittävä työntekijä ja jolla rahoittaa perustoimintojen, kuten taloushallinnon ja työtilojen, kulut. Tämän vuoksi tulisi tuella olla kiinteä ja riittävä minimitaso. Myös hankerahoituksen hakeminen vie työaikaa, jota varten täytyy olla palkattu työntekijä. Tuki voisi olla tasasuuruinen kaikille poliittisille ajatuspajoille. Mikäli ajatuspajan tuen taso määriteltäisiin aiemman käytännön mukaisesti sitä lähellä olevan puolueen vaalimenestyksen mukaan, olisi tuki aina vähintään minimitason suuruinen. Demokraattisinta olisi tällöin, että poliittisten ajatuspajojen tuki myönnettäisiin puolueen eduskuntavaaleissa saaman äänimäärän, ei edustajanpaikkojen, perusteella.
Esitänkin suosituksen ja pyynnön kaikille 2027 kevään hallitusneuvotteluihin osallistuville puolueille, että poliittisten ajatuspajojen avustus palautetaan ja että avustusuudistuksella turvataan myös pienten ajatuspajojen toimintaedellytykset.
Lopuksi
Haluan kiittää kaikkia Ajatuspaja Vision toimintaan vuosien aikana osallistuneita, moninaisia yhteistyötahoja sekä kaikkia teitä, jotka olette hyödyntäneet tuottamaamme materiaalia ja osallistuneet kanssamme julkiseen keskusteluun tärkeistä yhteiskunnallisista teemoista.
On tuntunut merkitykselliseltä saada palautetta siitä, miten jokin raportti tai webinaari on vaikuttanut Suomessa käytävään keskusteluun ja lopulta osaltaan ollut mukana paremman ja kestävämmän elämän mahdollistamisessa. Viimeaikaisista teemoista erityisesti kohtuutalous on osoittautunut tässä ajassa tarpeelliseksi ja ihmisiä puhuttelevaksi tutkimusaiheeksi, johon pureutumista olisi mielekästä jatkaa.
Ajatuspaja Vision tarina jatkuu, ja toivon, että tulevaisuudessa se on yhä vain vaikuttavampi toimija reilun siirtymän ja paremman maailman rakentamisessa.
Lukas Korpelainen oli Ajatuspaja Vision koordinaattori vuosina 2019 sekä 2023–2025.