Ajatuspaja Visio on reilua siirtymää edistävä vihreä ajatushautomo. Hallinnollisesti olemme osa Vihreää Sivistysliittoa. Teemme yhteistyötä Vihreiden kanssa, mutta toimimme itsenäisesti ja avoimesti myös muiden toimijoiden, kuten toisten ajatuspajojen, kanssa. Julkaisumme ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Ajatuspaja Visio perustettiin vuonna 2005.
Mitä ajatuspaja tekee?
Ajatuspaja on tutkimuslaitos tai muu organisaatio, joka kehittää ideoita ja ehdotuksia esimerkiksi yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemiseksi. Suomessa on monia hyvin erilaisia ajatuspajoja. Osa toimii kokonaan itsenäisesti, osa taas on lähellä jotain puoluetta tai organisaatiota. Ajatuspajan toimintatapoina on yleensä tukimukset, selvitykset, seminaarit ja erilaiset keskustelunavaukset. Ajatuspajoja kutsutaan myös nimillä ajatushautomo tai englanniksi think tank.
Ajatuspaja Visiossa pyrimme kehittämään uusia ratkaisuja yhteiskunnallisiin kysymyksiin sekä jakamaan tietoa poliittisille päättäjille, aktiivisille kansalaisille ja järjestöille, elinkeinoelämälle sekä ns. suurelle yleisölle. Näin haluamme edistää yhteiskunnallista keskustelua ja tukea poliittista päätöksentekoa kohti parhaita ratkaisuja.
Ajatuspaja Visio julkaisee tutkimuksia, selvityksiä, raportteja ja kirjoja sekä lyhyempiä analyysejä, taustapapereita ja ”policy briefejä” (politiikkasuosituksia). Lisäksi ajatuspaja julkaisee podcastia sekä järjestää tapahtumia ja webinaareja. Ajatuspaja voi antaa lausuntoja lainvalmisteluun.
Mitä teemoja tutkimme?
Työskentelemme erilaisten ajankohtaisten aiheiden parissa. Ajatuspaja Vision ylivuotinen kattoteema on reilu siirtymä, johon liittyviä keskeisiä teemoja ovat ekologinen siirtymä, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kohtuutalous ja talousjärjestelmän muutos sekä demokratia. Yksittäisiä tutkimusaiheita ovat olleet esimerkiksi perustulomallit, hiilineutraali energiajärjestelmä, kotoutuminen, kuntien pormestarimallit sekä ruuhkamaksut. Tutkimusteemat valitsee vuosittain Vihreän Sivistysliiton hallitus.
Ajatuspajan topimintaketomukset on julkaistu osana Vihreän Sivistysliiton toimintakertomuksia. Niihin voi tutustua Vihreän Sivistysliiton sivulla.
Kuka rahoittaa ajatuspaja Visiota?
Vuoteen 2024 asti toimintamme rahoitettiin pääosin Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustuksella (39 500 euroa vuonna 2024), joka lakkautettiin 2024 lopussa. Vuodesta 2026 alkaen Ajatuspaja Visio toimii lähes täysin hankerahoituksen turvin. Lisäksi toimintaa rahoitetaan vaihtelevissa määrin Vihreän Sivistysliiton jäsenjärjestöjen jäsenmaksuilla sekä Vihreän liiton avustuksilla.
Lisäksi teemme laajaa yhteistyötä Green European Foundation (GEF) kanssa. GEF toimii eurooppalaisten vihreiden ajatuspajojen kattojärjestönä ja vaihtuvien hankkeiden rahoittajana ja vetäjänä. Yksittäisiin hankkeisiin haemme lisäksi avustuksia esimerkiksi säätiöiltä ja rahastoilta.
Historia
Ajatuspajatoiminnan käynnistyminen
Ajatuspaja Visio sai alkunsa vuonna 2005 think tank -kokeiluna, joka oli osa Matti Vanhasen hallituksen Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa. Ohjelman puitteissa kokeiltiin poliittisia kysymyksiä käsittelevien think tank -prosessien suomalaisia toteutustapoja Oikeusministeriön rahoituksella. Samaisesta ohjelmasta sai alkunsa useampi nykyisinkin toimiva poliittinen ajatuspaja.
Ajatuspajatoiminta alkoi Vihreä Sivistysliitto ry:n ja Vihreän liiton yhteisellä Globalisaatio ja hyvinvointipalvelut -hankkeella. Sivistysliitto oli perustettu 15 vuotta aikaisemmin toteuttamaan ja tukemaan opinto- ja kulttuuritoimintaa vihreän liikkeen ja sitä lähellä olevien kansalaisjärjestöjen sekä vaihtoehtoliikkeiden tarpeisiin. Visio-nimen taustalla on vuonna 1995 käynnistyneen Vihreän Sivistys- ja Opintokeskuksen käyttämä nimi ViSiO.
Alkuvuodet 2005–2011
Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman (2005-2007) jälkeen Vanhasen II hallitus vakiinnutti poliittisten ajatuspajojen rahoituksen. Vuodesta 2008 alkaen ajatuspajan rahoitus nojasi Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään avustukseen poliittista päätöksentekoa tukevaan tutkimustoimintaan.
Sivistysliiton alaisuudessa think tank -toimintaa jatkettiin vuosittain vaihtelevien temaattisten projektien muodossa. Hankkeita ohjasi Sivistysliiton pääsihteeri, hallitus sekä ajatuspajan ohjausryhmä, ja toteutuksesta vastasivat hankkeisiin palkatut projektityöntekijät. Ensimmäisten vuosien teemoja olivat perustulomallit, ekologinen verouudistus, ruuhkamaksut, Green New Deal -viherelvytys sekä Onnellisuustalous. Ajatuspajan tuottamat raportit ja julkaisut olivat merkittäviä avauksia suomalaisessa poliittisessa keskustelussa ja vaikuttivat suoraan mm. Vihreiden politiikkaan.
Toiminnan tavoitteeksi muodostui taustoittaa poliittista päätöksentekoa edistämällä yhteiskunnallista keskustelua, politiikan vaihtoehtojen pohdintaa sekä poliittisten puolueiden ohjelmatyöskentelyä. Vuonna 2008 Visio liittyi jäseneksi vastaperustettuun Green European Foundationiin, joka yhdisti Vision muihin eurooppalaisiin vihreisiin ajatuspajoihin. Visio liittyi myös Suomen Degrowth-verkostoon sekä BIEN Finland – Suomen perustuloverkosto ry:n jäseneksi.
Vakiintunut toimija 2012–2019
Ensimmäisten vuosien aikana ajatuspajatoiminta vakiintui kolmanneksi pilariksi Vision koulutustoiminnan ja kulttuuritoiminnan rinnalle. Vuonna 2012 otettiin käyttöön nimi Ajatuspaja Visio ja ajatuspajalle palkattiin ensimmäinen vakituinen koordinaattori. Myöhempinä vuosina ajatuspajalle oli mahdollista palkata oma koordinaattori myymällä osa koordinaattorin työajasta Vihreälle liitolle. Vuonna 2018 ajatuspajan verkkosivut siirtyivät aiemman visili.fi-sivuston alta omille verkkotunnuksilleen osoitteeseen ajatuspajavisio.fi.
Ajatuspaja julkaisi selvityksiä ja kirjoja sekä järjesti seminaareja mm. vihreästä taloudesta, ilmastonmuutoksen ja energiatuotannon haasteista sekä kotoutumisesta. Kaupungit ja kunnat saivat erityisesti huomiota ajatuspajan pormestarimalli- ja lähidemokratia-avauksilla. Ajatuspaja päivitti myös sosiaaliturva- ja perustulomalleja.
Ajatuspaja julkaisi Vihreä Tuuma -verkkolehteä vuosina 2012–2019. Lehti jatkoi Vision 90-luvulla julkaiseman Kosmos-lehden aloittamaa perinnettä, johon kuuluivat myös vuosituhannen vaihteen Eko.fi- ja Viridis-verkkolehdet. Teemanumeroihin rakentuvan lehden tavoitteena oli vauhdittaa yhteiskunnallista keskustelua, tarjota tausta-aineistoa poliittisen päätöksenteon tueksi ja analysoida ajankohtaisia teemoja.
2020–2025
Ajatuspajan viime vuosien julkaisujen ja tapahtumien teemoihin on kuulunut mm. feminismi, geopolitiikka, lentovero, demokratian kehittäminen, kohtuutalous sekä vihreä kaupunkisuunnittelu. Lisäksi runsaat vierasblogit ja analyysit ovat laajentaneet käsiteltyjä teemoja. Vuonna 2021 ajatuspaja aloitti Vihreä Tuuma -podcastin, joka lainaa nimensä edesmenneeltä verkkolehdeltä. Vuodesta 2024 ajatuspajan ylivuotinen kattoteema on ollut reilun siirtymän edistämisen.
Vihreiden 2023 eduskuntavaalitappion jälkeen kansanedustajien määrään sidottu ajatuspajan yleisavustus pieneni ja ajatuspaja joutui leikkaamaan toimintaansa. Vuoden 2024 lopussa Suomen hallitus lakkautti poliittisten ajatuspajojen yleisavustuksen, joka on vastannut 65–90% ajatuspajan rahoituksesta. Samaan aikaan EU on kiristänyt kansalaisjärjestöjen rahoitusta, mikä on vaikeuttanut etenkin GEF:in kanssa tehtäviä kansainvälisiä yhteistyöhankkeita. Ajatuspaja Visio on aina ollut vahvasti riippuvainen valtion taloudellisesta tuesta, sillä sen eikä laajemmin vihreän liikkeen taustalla ole vanhoja säätiöitä tai rahakkaita tukijoita. Vuonna 2025 toiminta jatkui Sivistysliiton säästöjen ja puolueen avustuksella.
2026–
2026 alkaen Ajatuspaja Visio toimii kokonaan hankerahoituksen turvin.
Ajatuspaja Vision koordinaattorit:
2012–2013 Antti Möller
2017–2018 Taru Anttonen
2018–2019 Riikka Yliluoma
2019 Lukas Korpelainen
2020–2023 Simo Raittila
2023–2025 Lukas Korpelainen
Muina aikoina ajatuspajan toimintaa on johtanut Vision pääsihteeri.