Hyppää sisältöön

Pekka Haaviston esipuhe kirjaan ”Venäjä vihrein silmin”

Uutiset, Vieras

Ulkoministeri Pekka Haavisto on kirjoittanut Ajatuspaja Vision tuoreeseen Venäjää käsittelevään kirjaan esipuheen. Esipuhe on tässä luettavissa kokonaisuudessaan. ”Venäjä vihrein silmin” on ladattavissa tämän sivuston Julkaisut-osiossa.

Olen harrastanut Venäjää kauan – olen ennen kaikkea ollut kiinnostunut sen historiasta, kulttuurista ja ympäristön tilasta. Tein ensimmäisen bussimatkani Pietariin ylioppilaskeväänä 1976, kun ylioppilaskirjoituksista oli selvitty.

Vuonna 1986 sain ensimmäiset kontaktit Venäjällä nousevaan vihreään liikkeeseen. Yksi asia johti toiseen, ja kesällä 1992 järjestimme Pietarissa suuren ”Yhteinen ympäristömme” -tapahtuman, johon otti osaa 600 venäläistä ympäristöaktivistia juuri hajonneen Neuvostoliiton eri alueilta.

Venäläinen ympäristöliike oli silloin osa suurta murrosta, jonka päämäärä oli selvä: uusi, demokraattinen Venäjä, joka huolehtisi hyvin myös ympäristöstään. Samaan aikaan talous natisi liitoksissaan, ja jokaisen Venäjän-käynnin yhteydessä vietiin tuttavaperheille appelsiineja, shampoota ja peruselintarvikkeita – tuotteita, joita ei enää kaupoista saanut.

Uudet mediat syntyivät, osa niistä aiemmin kiellettyjen maanalaisten samizdat-julkaisujen pohjalle. Kansalaisvapaudet kukoistivat, uusia poliittisia ryhmittymiä ja puolueita syntyi. Tuntui tärkeältä olla mukana tukemassa noita muutoksia.

1980- ja 1990-luvun optimismi on nyt tiessään. Monet kriittiset äänet ovat siirtyneet länteen, osa vaiennettu lopullisesti. Meillä on aggressiivinen naapuri, joka käy julmaa hyökkäyssotaa Ukrainaa ja sen siviilejä vastaan. Euroopan turvallisuusjärjestys on murtunut.

Varhaisia merkkejä käänteestä huonompaan oli nähtävissä 1990-luvun lopulta alkaen. Muistan Venäjän Amnestyn kokouksen Voronezhissa – pitkään Neuvostoliiton aikana vankilassa olleet ihmisoikeusaktivistit sanoivat nuoremmilleen: vielä tekin tulette kaikki kauhut kokemaan. Valitettavasti he taisivat olla oikeassa.

Elämme taas murrosaikaa – ja joskus murrokset kestävät kauan. Aikaa vuoden 1905 verisunnuntaista – kun väkijoukko vei tsaari Nikolai II:lle anomusta lakiasäätävän kokouksen koollekutsumisesta ja joutui tulitetuksi – vuoden 1917 vallankumoukseen kului 12 vuotta.

Rajanaapuriin Suomeen Venäjän murrokset vaikuttavat aina. Venäjän 24.2.2022 alkanut hyökkäyssota Ukrainaan käynnisti meillä nopean turvallisuuspoliittisen keskustelun, joka huipentui toukokuussa 2022 jätettyyn jäsenyyshakemukseen Natolle.

Sota tulee aikanaan päättymään. Jo nyt on tärkeää miettiä Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria, joka takaisi Ukrainalle ja muille maille rajojen kunnioituksen sekä oikeuden valita oma liittoutumisensa. Tämä asia on viimeistään omalla työpöydällämme vuonna 2025, kun Suomi on ETYJ:n puheenjohtajamaa.

Negatiivinen kehitys Venäjällä tuottaa helposti torjuvan reaktion: ”tuosta en halua kuulla yhtään enempää”. Emme voi kuitenkaan kääntää Venäjälle selkäämme. Kansalaisyhteiskunnan ja kansalaiskontaktien kautta voimme paitsi ymmärtää ja analysoida Venäjän murrosta, myös vaikuttaa tulevaan.

Ja lopulta tiedämme, että Venäjän tulisi olla mukana myös suurissa globaaleissa ratkaisuissa – luontokadon pysäyttämisessä, ilmastonmuutoksen torjumisessa, arktisten alueiden suojelussa. Mereen upotetut ydinjätteetkin Novaja Zemljan ympärillä olisi vihdoin hyvä nostaa ylös.

Tämä kirja ja sen asiantuntevat kirjoitukset ovat tärkeä osa Suomessa käytävää Venäjä-keskustelua. Se antaa eväitä ennakoida ja valmistautua tulevaan sekä tehdä oikeita ratkaisuja tulevissa muutoksissa.

Pekka Haavisto
Ulkoministeri