
Suomen koulutuspolitiikka ei toimi enää toivotulla tavalla. Suomi kasvoi nykyiseen kukoistukseensa panostamalla siihen, että mahdollisimman moni hankkii perusasteen jälkeisen tutkinnon.
1970-luvulla yli 50 % nuorista (20–29v) oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Osuus laski 1990-luvun alkuun mennessä alle 20 %:iin. 2000-luvulla kehitys kuitenkin pysähtyi n. 16 % tasolle.
1970-luvulla yli 50 % nuorista (20–29v) oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Osuus laski 1990-luvun alkuun mennessä alle 20 %:iin. 2000-luvulla kehitys kuitenkin pysähtyi n. 16 % tasolle.
Koulutuspolitiikka pitää asemoida vahvemmin osaksi harjoitettavaa työllisyyspolitiikkaa. Seuraavan hallituksen, sopii aloittaa koulutuspolitiikan uusi, hallituskauden yli ulottuva työllisyysorientoitunut aika.
Koulutuspolitiikan työllisyysorientoitunut aika tarkoittaa 1+4 muutosta. Keskeisin muutos on hallitusohjelmien ohjaavien mittareiden muuttaminen siten, että ne tukevat kestäviä työllisyyspolkuja.
Raportin laatinut Jussi Pyykkönen toimii konsulttina PTCS Oy:ssä. Aiemmin Pyykkönen on toiminut mm. Vihreän ministeriryhmän talouspoliittisena erityisavustajana, data-analyytikkona sekä lukuisten selvitysten toteuttajana syrjäytymiseen ja työllisyyteen liittyvissä kysymyksissä.